2000-luvun osaaminen: miten näkyy omassa työssäni?
Eurooppa-koulut ottivat vuonna 2018 käyttöönsä 8 kompetenssia / avaintaitoa, jotka on määritelty eurooppalaisten tulevaisuustaidoiksi: ”The concept of the eight key competences, which was applauded by the external evaluators as a value of the system already present in the subject syllabi and practices of the schools, but also as an area for improvement taking into account the lack of consistency and coherence and the gaps that had the bridged in the curriculum on this respect. (Schola Europea 2018.)
Lähde: Eight key competences | mobvet (ut.ee)
Kompetenssit näkyvät työpaikkani arjessa sekä ohjaavissa asiakirjoissa, kuten kirjattuina opetussuunnitelman sisälle.
Olemme myös työyhteisössämme pohtineet oppiaineryhmittäin, miten implementoimme kompetenssit opetukseemme. Nykyään vuosisuunnitelmiimme tulee olla kirjattuina näkyville kompetenssit. Pyrin itse opintojaksoittain miettimään, miten kompetenssit näkyvät käytännön tasolla opetuksessani. Olen vuosien saatossa huomannut, että äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa vaikeinta on sisällyttää opetukseen matemaattinen kompetenssi sekä yrittäjyys. Toki tämä käy sitä helpommaksi, mitä vanhempia oppilaat ovat. Yrittäjyyttä olemme toteuttaneet suomi vieraana kielenä -oppiaineessa esimerkiksi siten, että oppilaat ovat perustaneet ravintolapäivän hengessä pieniä kahviloita ja laatineet kahviloihinsa ruokalistat suomeksi. Samalla olemme pohtineet brändin käsitettä sekä suomalaista palvelukulttuuria. Hintojen kautta tulee katetuksi myös matemaattinen kompetenssi!
Maarit Virolainen pohtii blogitekstissään ”Muuttaako teknologia osaamistarpeet?” etenkin tulevaisuuden insinöörien tulevaisuustaitoja. Oli lohdullista lukea asiantuntijan tutkimustietoon perustuva näkemys, jonka mukaan pehmeät arvot ja taidot, kuten innovointi ja konseptointi, yhteistyö, vuorovaikutus-, kommunikaatio- ja esiintymistaidot sekä itsensä johtamistaito, ovat myös tulevaisuudessa tarvittavia taitoja.
Ammattiryhmästä riippumatta yksi suuri tulevaisuuden haaste tulee olemaan tekoälyn hyödyntäminen. Virolainen visioi tekstissään, kuinka ihminen ja tekoäly muodostavat yhdessä tuotantoyksiköiden, palvelusovellusten ja asiantuntijoiden ekosysteemejä.
Kuuntelin hiljattain tekoälyluentoa, jossa luennoitsija Lauri Järvilehto kertoi, että aikaisemmin riskiksi koettiin se, että tekoäly tulee viemään teollisuuden työpaikat. Tämä on sittemmin osoittautunut vääräksi. Tekoäly on kehittynyt niin taitavaksi, että tällä hetkellä haasteeksi koetaan tekoälyn vaikutus asiantuntijatehtävien hoitoon. Samalla luennolla tuotiin esille, että esimerkiksi Boston Consultant -yrityksen konsulttien suorittavaa työtä tekoäly on kyennyt vähentämään n. 30 %! Näin konsulteille on jäänyt enemmän aikaa luovalle työlle ja yhteistyölle – hienoa! Tekoälyn hyödyntäminen ja sen tarjoamien mahdollisuuksien ymmärtäminen tulevat olemaan valtaisa vedenjakaja tulevaisuudessa. Ihmiset, jotka osaavat ja haluavat oppia – pärjäävät.
Virolaisen blogiteksti sai myös kutkuttavasti pohtimaan, millainen mahtaisi olla tulevaisuuden eksoskeleton opettaja! Ehkä hän siirtyisi äänen nopeudella luokasta toiseen ja jaksaisi hymy kasvoillaan opettaa 12 tuntia päivässä! Alla tekoäly Bingin luoma visio tällaisesta opettajasta!
Lähde: Bing AI Image Creation
LÄHTEET:
www.eursc.eu Schola Europea. (2018-09-D-67-en-1 p.).
Lauri Järvilehden luento (16.11.2023): Mitkä ovat tekoälyn mahdollisuudet ja haasteet opettajan työssä?
Maarit Virolainen (AMK-lehti/3/2019): Muuttaako tekoäly osaamistarpeet? (luettu 24.11.2023)
Virtual learning voyages 